Lakiosa – lapsen oikeus perintöön testamentista huolimatta

Mikä lakiosa on ja kuka sen saa?

Lakiosa turvaa sen, että lapsi saa vähintään osan vanhempansa perinnöstä. Lakiosaan on oikeus rintaperillisillä eli lapsilla ja heidän jälkeläisillään. Myös ottolapsi ja hänen jälkeläisensä saavat lakiosan (PK 7:1). Rintaperillinen tarkoittaa siis lasta tai tämän jälkeläistä.

Lakiosa on puolet lakimääräisestä perintöosuudesta. Lakimääräinen perintöosuus tarkoittaa sitä osuutta, jonka lapsi saisi, jos testamenttia ei olisi.

Lakiosaa ei ole aviopuolisolla, avopuolisolla, vanhemmilla eikä sisaruksilla. Jos teillä ei ole lapsia, voitte siis testamentata kaiken haluamallenne.

Miten lakiosa lasketaan – esimerkki

Raimo on leski. Hänellä on kaksi lasta, Anna ja Pekka. Raimon omaisuus on 200 000 euroa. Raimo testamenttaa kaiken Annalle.

• Ilman testamenttia kumpikin lapsi saisi 100 000 euroa.
• Pekan lakiosa on puolet tästä eli 50 000 euroa.
• Jos Pekka vaatii lakiosaansa ajoissa, hän saa 50 000 euroa ja Anna 150 000 euroa.
• Jos Pekka ei vaadi lakiosaa, Anna saa kaiken.

Todellisuudessa laskelma on usein monimutkaisempi. Lakiosaa laskettaessa omaisuuteen lisätään esimerkiksi ennakkoperintö ja testamenttiin rinnastettavat lahjat. Myös avioliittolain mukainen tasinko otetaan huomioon (PK 7:3). Lisäksi kohtuuttoman suuret henkivakuutusmaksut toisen edunsaajan hyväksi voidaan lisätä pesään (PK 7:4).

Lakiosan vaatiminen ja kuuden kuukauden määräaika

Testamentti on lapsen kannalta tehoton siltä osin kuin se loukkaa lakiosaa. Tämä koskee kuitenkin vain tilannetta, jossa lapsi itse vaatii lakiosaansa (PK 7:5).

1. Testamentin saaja antaa testamentin tiedoksi perillisille. Lue testamentin tiedoksianto.
2. Perillisellä on kuusi kuukautta aikaa ilmoittaa lakiosavaatimuksesta testamentin saajalle.
3. Ilmoitus tehdään haastemiehen välityksellä tai muuten todistettavasti, jotta vaatimuksen ajankohta voidaan osoittaa.

Jos määräaika menee ohi, oikeus lakiosaan testamenttia vastaan menetetään. Testamentin saaja saa maksaa lakiosan rahana, ellei testamentissa ole kielletty sitä.

Lakiosavaatimus on eri asia kuin testamentin moittiminen. Moitteella väitetään, että testamentti on pätemätön. Lakiosaa vaativa hyväksyy testamentin, mutta haluaa oman vähimmäisosuutensa. Lue testamentin moittiminen.

Lakiosan täydennys lahjoista

Jos perittävä on eläessään antanut suuria lahjoja niin, että lakiosa jää vajaaksi, perillinen voi vaatia täydennystä lahjan saajalta. Kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perillinen sai tiedon asiasta, ja viimeistään kymmenen vuoden kuluessa kuolemasta (PK 7:10).

Lakiosasta luopuminen

Perillinen voi luopua lakiosastaan jo perittävän eläessä, esimerkiksi hyväksymällä testamentin kirjallisesti. Luopuminen ei kuitenkaan aina sido. Perillinen saa silti lakiosansa, ellei hän ole saanut kohtuullista vastiketta tai ellei hänen jälkeläisilleen tai puolisolleen tule lakiosaa vastaavaa omaisuutta (PK 17:1).

Lakiosaoikeus ei siirry perillisen velkojille (PK 7:11). Velkoja ei siis voi vaatia lakiosaa velallisen puolesta.

Perinnöttömäksi tekeminen (PK 15:4)

Lapsen voi tehdä perinnöttömäksi myös lakiosasta vain erittäin painavasta syystä:

• lapsi on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää tai tämän lähisukulaista, tai
• lapsi viettää jatkuvasti elämää, jota laki kutsuu kunniattomaksi tai epäsiveelliseksi.

Peruste on kirjoitettava testamenttiin. Pelkkä riita, välirikko tai yhteydenpidon puute ei riitä.